parempi tänään

Tänään mieli on jo hieman laantunut ja pettymystä nieleskelty tovi. P ei pysty käsittämään minkä vuoksi tämä "pieni" muutos laittaisi muka kaikki suunnitelmamme uusiksi ja aiheutti minussa niin negatiivisia tunteita. Pieni riitakin ehdittiin jo käydä aiheesta, ja minun negatiivisesta elämänasenteestani. Hän on yhä vakaasti sitä mieltä, että muutto syksyn tienoilla voi hyvinkin toteutua. Itse en jaksa uskoa näin tapahtuvan, mutta ihailen kyllä suuresti P:n toiveikkuutta ja positiivista asennetta. Ilman sitä ei varmasti startup-yrittäjäksi voisi koskaan alkaakaan.

Nähtäväksi jää tuleeko muutto syksyllä, tuleeko talvella, vai tuleeko ollenkaan. Todellisuudessa mahdollisuudethan ovat hyvin mimimaaliset onnistua. Vain noin 2% startup-yrityksistä menestyvät. Tätä ei tietysti haluaisi ajatella, mutta totta se on.

Minulle, kuten varmasti monelle muullekin naiselle on vain niin hyvin vaikeaa elää ilman suunnitelmaa. Se "hetkessä eläminen" kuullostaa kyllä tosi mahtavalta jutulta, mutta ei todellakaan ole niin helppoa, kuin voisi äkkiseltään luulla. Itselle luo suurta mielihyvää ja turvallisuuden tunnetta kyetä suunnittelemaan asioita etukäteen. Eläminen jatkuvassa epävarmuudessa ja ilman minkäänlaista suunnitelmaa, luo ainakin itselleni todellista ahdistusta. Olenko ainoa?

En silti väitä, etteikö se hetkessä elämisen taito olisi jotain mitä kannattaisi tavoitella. Uskokaa pois, minä todella haluaisin omata sen taidon, ja koitankin jatkuvasti opetella elämään enemmän sen mukaisesti. Se on matka jo itsessään, ja varmasti tämä nykyinen elämäntilanteemme tietyllä tavalla pakottaakin minua siihen. Hyvä niin.